{"id":50,"date":"2020-12-30T10:26:25","date_gmt":"2020-12-30T10:26:25","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/?page_id=50"},"modified":"2021-03-22T09:39:13","modified_gmt":"2021-03-22T09:39:13","slug":"tyohyvinvoinnin-kehittaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/mita-on-tyohyvinvointi\/tyohyvinvoinnin-kehittaminen\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

Teksti ja kuvio: <\/strong>Kirsi Nurminen, Tampereen yliopisto
\n<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen pohjaksi tarvitaan tietoa ty\u00f6paikan ty\u00f6hyvinvoinnin tilasta. T\u00e4m\u00e4n tiedon saamiseksi voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 erilaisia l\u00e4hteit\u00e4 ja mittareita. Kehitt\u00e4misen on hyv\u00e4 tapahtua osallistavasti. Aluksi luodaan yhteinen ymm\u00e4rrys ty\u00f6hyvinvoinnin l\u00e4ht\u00f6tilanteesta. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen pohditaan yhdess\u00e4 tavoitteet, toimenpiteet ja tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6hyvinvointisuunnitelma. Suunnitelman toteutumista seurataan ja verrataan organisaation strategisiin tavoitteisiin. Ty\u00f6hyvinvoinnin suunnitelmallinen kehitt\u00e4minen johtaa parhaimmillaan sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvointiin ett\u00e4 tulokselliseen toimintaan.<\/p>\n

Klikkaa suurentaaksesi kuviota.<\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>L\u00e4hde: Manka & Bordi (toim.): Tosiel\u00e4m\u00e4n ty\u00f6hyvinvointia \u2013 ratkaisuja & kokemuksia, 2014<\/em><\/p>\n

Ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4minen -kuvion saavutettava mediavastine pdf-muodossa.<\/a><\/p>\n

Jokaisella organisaatiolla on omat strategiset tavoitteensa ja painopisteens\u00e4. Siksi jokaisen organisaation tulee pohtia itse, mink\u00e4laisia henkil\u00f6st\u00f6voimavaroja se tarvitsee, jotta strategiset tavoitteet voidaan saavuttaa. Lis\u00e4ksi organisaation tulee p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse, mink\u00e4laisia mittareita se tarvitsee, jotta niill\u00e4 voidaan arvioida henkil\u00f6st\u00f6voimavarojen arvoa ja ty\u00f6hyvinvoinnin kehittymist\u00e4 sek\u00e4 seurata strategisten tavoitteiden saavuttamista.<\/p>\n

Henkil\u00f6st\u00f6n ja sen hyvinvoinnin tilasta on hyv\u00e4 saada jatkuvasti informaatiota. Varsin paljon k\u00e4ytettyj\u00e4 ovat tunnusluvut, jotka kertovat m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti toiminnasta ja jo syntyneist\u00e4 ongelmista kuten sairauspoissaolot, varhaista el\u00e4k\u00f6itymist\u00e4 koskevat tiedot ja ty\u00f6tapaturmien sattuma taajuus. N\u00e4it\u00e4 tunnuslukuja voitaisiin katsoa my\u00f6s my\u00f6nteisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta: mik\u00e4 on l\u00e4sn\u00e4oloprosentti, kuinka suuri osa ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 on ollut vuoden aikana terveit\u00e4 ja mink\u00e4laisia turvallisuushavaintoja on tehty.<\/p>\n

Toimintaa kuvaavien m\u00e4\u00e4r\u00e4llisten tunnuslukujen rinnalle on hyv\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta kertovia tunnuslukuja. N\u00e4iden tunnuslukujen perusteella voidaan ennakoida tulevia riskej\u00e4 ja ehk\u00e4ist\u00e4 niiden syntymist\u00e4. T\u00e4llaisia tunnuslukuja ovat esimerkiksi ty\u00f6hyvinvointi kartoitusten kysymyksist\u00e4 tehdyt indeksit ja niihin liittyv\u00e4t yksitt\u00e4iset muuttujat kuten sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma.
\nKer\u00e4tty\u00e4 tietoa on tulkittava, jotta havaitaan jo olemassa olevat ongelmat, mahdolliset tulevat riskit ja haasteet sek\u00e4 asiat, jotka ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hyvin. Tulkintojen pohjalta laaditaan ty\u00f6hyvinvointisuunnitelma, jolla tartutaan havaittuihin ongelmiin ja haasteisiin. Ty\u00f6hyvinvointisuunnitelman tekeminen mahdollistaa ty\u00f6hyvinvoinnin kytkemisen organisaation strategisiin tavoitteisiin: mit\u00e4 strategisten tavoitteiden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n fyysiselt\u00e4 ja psyykkiselt\u00e4 kunnosta ja mill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 niit\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4, jotta tavoitteet saavutetaan.<\/p>\n

Ty\u00f6hyvinvointisuunnitelma voi muodostua kehitt\u00e4miskohteiden valinnasta ja kuvauksesta, toimenpiteist\u00e4, joilla ongelmiin ja haasteisiin tartutaan, vastuista, aikataulusta ja seurannasta. Usein kehitt\u00e4misen kohteita ja niihin suunnattuja toimenpiteit\u00e4 kannattaa priorisoida, koska kovin montaa kohdetta ei voi kehitt\u00e4\u00e4 samanaikaisesti.<\/p>\n

Ty\u00f6hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimenpiteet ovat tarpeeksi konkreettisia ja ett\u00e4 niill\u00e4 on vastuuhenkil\u00f6t ja aikataulut. Lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toimenpiteiden arvioinnista ja seurannasta on sovittu. Ty\u00f6hyvinvointisuunnitelma on lis\u00e4ksi hyv\u00e4 tarkistaa vuosittain.
\nPelkk\u00e4 suunnitelma ei kuitenkaan takaa, ett\u00e4 toimenpiteet siirtyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, vaan niiden toteuttamista on seurattava pitkin vuotta. Kun toimenpiteet on toteutettu, arvioidaan, miten hyvin niiden toteuttamisessa on onnistuttu ja miten hyvin asetetut tavoitteet on saavutettu. Toteutettujen kehitt\u00e4mistoimenpiteiden vaikuttavuuden vertailu organisaation strategisiin tavoitteisiin voi tapahtua esimerkiksi vuosittain laadittavassa henkil\u00f6st\u00f6kertomuksessa.<\/p>\n

Esimerkki: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeet ty\u00f6hyvinvointisuunnitelman tekemisest\u00e4<\/h4>\n

Ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointia voidaan kehitt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 pohtimalla, mik\u00e4 lis\u00e4isi hyvinvointia sen sijaan, ett\u00e4 valitetaan yhdess\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 on vialla. Taustaksi henkil\u00f6st\u00f6lle on hyv\u00e4 kertoa seurattavien tunnuslukujen pohjalta tehty tulkinta ty\u00f6hyvinvoinnin tilasta. Ty\u00f6hyvinvointia lis\u00e4\u00e4vien tavoitteiden ja toimenpiteiden pohdinnassa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna esimerkiksi seuraavaa keskustelumenetelm\u00e4\u00e4:<\/p>\n

1)<\/strong> Kukin ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sen pohtii omalta kohdaltaan, mik\u00e4 lis\u00e4isi omaa ty\u00f6hyvinvointia. Pohdinnan voi kohdistaa esimerkiksi ty\u00f6paikkaan organisaationa, johtamiseen ja esimiesty\u00f6h\u00f6n, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n toimivuuteen, ty\u00f6n sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, ty\u00f6yhteis\u00f6n ilmapiiriin ja yhteisty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisiin keinoihin vaikuttaa omaan ty\u00f6hyvinvointiin. Ehdotukset ty\u00f6hyvinvointia lis\u00e4\u00e4vist\u00e4 asioista kirjoitetaan papereille tai tarralapuille \u2013 yksi ehdotus yhdelle paperille. Lopuksi paperit kiinnitet\u00e4\u00e4n sein\u00e4lle muiden n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Kukin voi kirjoittaa niin monta ehdotusta kuin vain keksii.<\/p>\n

2)<\/strong> K\u00e4yd\u00e4\u00e4n kirjoitetut ehdotukset yhdess\u00e4 l\u00e4pi ja luokitellaan samalla samansis\u00e4lt\u00f6iset ehdotukset yhteen.<\/p>\n

3)<\/strong> Valitaan luokitelluista ehdotuksista 3\u20134 t\u00e4rkeint\u00e4 esimerkiksi \u00e4\u00e4nest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siten, ett\u00e4 jokainen ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sen saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolme \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kukin voi antaa omat \u00e4\u00e4nens\u00e4 piirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 viivat sein\u00e4ll\u00e4 oleviin ehdotuspapereihin. Eniten \u00e4\u00e4ni\u00e4 saaneet ty\u00f6hyvinvointia parantavat asiat muutetaan ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen tavoitteiksi.<\/p>\n

4)<\/strong> Jatkok\u00e4sittelyss\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n valittuja tavoitteita joko kaikki yhdess\u00e4 tai pienryhmiss\u00e4 seuraavien kysymysten avulla:<\/p>\n