{"id":157,"date":"2021-01-14T13:36:10","date_gmt":"2021-01-14T13:36:10","guid":{"rendered":"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/?page_id=157"},"modified":"2021-09-10T09:25:17","modified_gmt":"2021-09-10T09:25:17","slug":"jaettu-johtaminen-ja-itseohjautuvuus-hoivapalveluissa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/esihenkilo-tyohyvinvoinnin-edistajana\/jaettu-johtaminen-ja-itseohjautuvuus-hoivapalveluissa\/","title":{"rendered":"Jaettu johtaminen ja itseohjautuvuus hoivapalveluissa"},"content":{"rendered":"<p><strong>Teksti: Riitta-Liisa Larjovuori, Tampereen yliopisto<\/strong><\/p>\n<p>Johtamisen on perinteisesti ajateltu kuuluvan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n nimetyille esihenkil\u00f6ille ja ty\u00f6paikan ylemm\u00e4lle johdolle. Nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaaditaan kuitenkin jokaiselta ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 kyky\u00e4 johtaa itse\u00e4\u00e4n ja omaa tekemist\u00e4\u00e4n yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseksi. Useissa teht\u00e4viss\u00e4 tarvitaan my\u00f6s kyky\u00e4 vaikuttaa muihin ja ohjata muiden ty\u00f6t\u00e4, vaikka ei varsinaisessa esihenkil\u00f6roolissa toimikaan. Itseohjautuvuutta tukemalla ja johtamista jakamalla voidaankin tehd\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja sujuvoittaa palveluita.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysalalla toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4t monet lait, ohjeet ja laatustandardit. Eri ammattikunnilla on selke\u00e4t omat roolit ja vastuut. Alaa kuvataan usein melko hierarkkiseksi, jolla viitataan esimerkiksi ty\u00f6paikkojen selkeisiin valtasuhteisiin ja keskitettyyn p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Jonkinasteinen muodollisuus ja sovittujen menettelyjen noudattaminen on usein tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ett\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n asianmukaisesti ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti ja ett\u00e4 ty\u00f6njako on selke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Aina olemassa olevat rakenteet eiv\u00e4t kuitenkaan palvele toiminnan tavoitteita. Vastuun ja vallan hajauttamiselle laajemmin koko ty\u00f6paikalle voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 useampiakin perusteluja ja syit\u00e4 (Salovaara 2018). Yh\u00e4 nopeammin muuttuvassa maailmassa kankea ja aikaaviev\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ei palvele toiminnan tavoitteita. Kun esimerkiksi asiakkaiden tarpeet ovat entist\u00e4 moninaisempia ja vaihtelevampia, on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 antaa asiakasty\u00f6t\u00e4 tekeville riitt\u00e4v\u00e4sti liikkumavaraa ty\u00f6n tekemiseen. Toisaalta tiedon saatavuus ja levitys mahdollisuudet ovat parantuneet merkitt\u00e4v\u00e4sti, ja ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on n\u00e4in ollen entist\u00e4 enemm\u00e4n valmiuksia p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asioista. Hoitoty\u00f6ss\u00e4 esimerkiksi hyvin toimivat tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja viestint\u00e4v\u00e4lineet mahdollistavat itseohjautuvuutta. Kaikkia asioita ei tarvitse kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 &#8220;pomon&#8221; kautta, vaan itsen\u00e4iseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tarvittava tieto voi l\u00f6yty\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Itseohjautuvuuden lis\u00e4\u00e4minen vaatii uudenlaista osaamista, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse. Henkil\u00f6st\u00f6 tarvitsee usein tukea ja kannustamista ja koulutustakin uudenlaiseen toimintamalliin. Parhaimmillaan itseohjautuvampi ty\u00f6 on entist\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4mp\u00e4\u00e4, motivoivampaa ja sujuvampaa, kun ty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset voidaan tehd\u00e4 tarkoituksenmukaisesti ja nopeasti l\u00e4hell\u00e4 asiakasty\u00f6t\u00e4. Sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ett\u00e4 asiakkaat hy\u00f6tyv\u00e4t. My\u00f6s esihenkil\u00f6iden ty\u00f6 muuttuu. Itseohjautuvassa mallissa korostuu valmentava johtaminen, jonka avulla ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tuetaan itsen\u00e4isemp\u00e4\u00e4n ongelmanratkaisuun ja omien vahvuuksiensa k\u00e4ytt\u00e4miseen. Parhaimmillaan l\u00e4hijohtajan aikaa riitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden tukemiseen ja toiminnan kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<blockquote>\n<h6>Ty\u00f6paikalla pohdittavaksi:<\/h6>\n<\/blockquote>\n<ul>\n<li>Olisiko ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ja tiimeill\u00e4 kyky\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyvist\u00e4 asioista, ja mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 olisi?<\/li>\n<li>Voisiko ty\u00f6paikkamme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tai ty\u00f6n organisointia helpottaa ja nopeuttaa ilman, ett\u00e4 toiminnan laatu ja vastuullisuus k\u00e4rsiv\u00e4t?<\/li>\n<li>Onko kaikille s\u00e4\u00e4nn\u00f6ille ja luville olemassa riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4t perustelut?<\/li>\n<\/ul>\n<h2>Itseohjautuvuus liittyy jaettuun johtajuuteen<\/h2>\n<p>Hoivapalveluissa ja erityisesti kotihoidossa on kokeiltu jo melko paljon itseohjautuvampia ty\u00f6n ohjaamisen ja j\u00e4rjest\u00e4misen malleja. Itseohjautuvuus sanana voi vied\u00e4 ajatukset yksil\u00f6keskeiseen toimintaan, jossa jokainen voi tehd\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4, kuten parhaaksi n\u00e4kee. Itseohjautuvuus voi tuoda mieleen my\u00f6s ty\u00f6nteon mallin, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4 j\u00e4\u00e4 ty\u00f6n haasteiden kanssa yksin, eik\u00e4 saa tarvitsemaansa tukea. \u201cItseohjautuvasti\u201d toimivien hoiva-alan ty\u00f6paikkojen leimaa-antavin piirre on kuitenkin asiakasty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4n tiimin keskeinen ja itsen\u00e4inen rooli p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n\u00e4 ja ty\u00f6n ohjaajana. Toiminnalla on tietyt puitteet ja tavoitteet, mutta niiden raameissa tiimi voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toiminnastaan varsin itsen\u00e4isesti.<\/p>\n<p>Itseohjautuvuuden ohella tai sijasta onkin viime aikoina alettu puhua yhteisohjautumisesta. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6 tai tiimi yhdess\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja valitsee parhaita toimintamalleja ilman, ett\u00e4 ohjat ovat tiukasti johdon tai kenenk\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen ihmisen k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n<p>Itseohjautuvuudessa, yhteisohjautuvuudessa tai jaetussa johtajuudessa on kyse sek\u00e4 vastuun ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6smahdollisuuksien jakamisesta tasaisemmin koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n sen sijaan, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja ohjaaminen tapahtuisi yhden tai muutamien esihenkil\u00f6iden toimesta. Itseohjautuvuutta ja uudentyyppisi\u00e4 organisaatioita tutkiva filosofi Frank Martela (2017) n\u00e4kee vapauden ja vastuun olevan itseohjautuvan organisaation yhteen kietoutuneita edellytyksi\u00e4, sill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille tulee antaa vapautta ja heid\u00e4n tulee kyet\u00e4 ottamaan vastuuta.<\/p>\n<h2>Miten muuttaa toimintaa?<\/h2>\n<p>Muutos itseohjautuvampaan ja v\u00e4hemm\u00e4n hierarkkiseen toimintaan ei tapahdu itsest\u00e4\u00e4n. Pahimmassa tapauksessa itseohjautuvuus esitell\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6ille ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 uudistuksena, joka voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 esimiesten v\u00e4hentymisen\u00e4, ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen\u00e4 ja uusina vastuina, joiden kantamiseen ei anneta resursseja.<\/p>\n<h5>Hallitussa siirtymisess\u00e4 itse- ja yhteisohjautumiseen kannattaa huomioida:<\/h5>\n<p><strong>Edet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n ja asiakkaiden tarpeet edell\u00e4.<\/strong> Mietit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n kanssa yhdess\u00e4, mitk\u00e4 asiat kaipaavat kehitt\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 koetaan turhaksi byrokratiaksi ja mitk\u00e4 asiat voitaisiin tehd\u00e4 sujuvammin. Mist\u00e4 asioista henkil\u00f6st\u00f6 itse kokee haluavansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isemmin? Miss\u00e4 asioissa kaivataan tukea?<\/p>\n<p><strong>Uutta osaamista tarvitaan.<\/strong> Sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ett\u00e4 esimiesten teht\u00e4v\u00e4nkuvat muuttuvat, kun lis\u00e4t\u00e4\u00e4n itse- tai yhteisohjautuvuutta. Itsen\u00e4inen ja tiimiss\u00e4 tapahtuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja asioista sopiminen vaatii osaamista ja uusia toimintatapoja.<\/p>\n<p><strong>Tiimit toimiviksi.<\/strong> Tiimien tai ty\u00f6ryhmien toimivuus on keskeist\u00e4, kun p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa halutaan siirt\u00e4\u00e4 l\u00e4hemm\u00e4s asiakasta. Tiimien kokoa ja rakennetta on syyt\u00e4 pohtia, ja toisaalta mahdollistaa my\u00f6s henkil\u00f6iden joustavaa siirtymist\u00e4 tiimeist\u00e4 toiseen. Tiedon tulee kulkea ja yhteisty\u00f6n sujua my\u00f6s tiimien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Viestint\u00e4\u00e4 ja l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4.<\/strong> Kaikkiaan organisaatiota madaltaessa viestint\u00e4 ja sen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy voimakkaasti. Tiedon tulee liikkua tehokkaasti ja ajantasaisesti ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 v\u00e4liportaita.<\/p>\n<p><strong>Puitteet ja rakenteet kuntoon.<\/strong> Esimerkiksi J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupungin kotihoidon kehitt\u00e4mishankkeessa huomattiin, ett\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sopia toiminnallisista rakenteista ja selkeist\u00e4 raameista, joiden puitteissa tiimit saattoivat toimia itseohjautuvasti. Raamien hahmottaminen edellytti yhteist\u00e4 keskustelua johdon ja henkil\u00f6st\u00f6n kanssa ty\u00f6n yhteisest\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja tavoitteista.<\/p>\n<p><strong>Tukea ongelmanratkaisuun ja haastaviin tilanteisiin.<\/strong> Itseohjautuvassakin mallissa tarvitaan menettelytapoja ja tukea ongelmatilanteiden ratkaisuun. Esimerkiksi Buurtzorgissa konfliktien ratkaisemiseen on tiimitasolla k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 toimintamalli. Jos ongelma ei ratkea, tiimill\u00e4 on velvollisuus pyyt\u00e4\u00e4 apua esimerkiksi yrityksen omilta sis\u00e4isilt\u00e4 valmentajilta.<\/p>\n<p><strong>J\u00e4nnitteet varhain puheeksi.<\/strong> Monilla itseohjautuvilla organisaatioilla on konfliktien hallintaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ns. matalan kynnyksen malli, jossa ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kannustetaan ottamaan heit\u00e4 h\u00e4iritsev\u00e4t asiat puheeksi ensin asianomaisen kanssa kahden kesken. Mik\u00e4li jompikumpi osapuoli kokee t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, ett\u00e4 ongelmaa ei saatu selvitetty\u00e4, pyydet\u00e4\u00e4n mukaan neutraaliksi sovittelijaksi kuka tahansa molempien hyv\u00e4ksym\u00e4 henkil\u00f6, usein kollega. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen voidaan tarvittaessa pyyt\u00e4\u00e4 esimerkiksi yrityksen henkil\u00f6st\u00f6asiantuntijaa osallistumaan sovitteluun, ja tarvittaessa mukaan voi tulla ylin johto. Olennaista on kuitenkin, ett\u00e4 mik\u00e4li konflikti on ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4, he itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t, miten se ratkaistaan, ja sovittelijat ainoastaan tukevat ratkaisun l\u00f6ytymisess\u00e4.<\/p>\n<h2>Miten itseohjautuvat tiimit tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4?<\/h2>\n<h5>\u2013 Case Buurtzorg<\/h5>\n<p>Tiimien itseohjautuvuuden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 on kokeiltu hoitoalalla varsinkin kotihoidon piiriss\u00e4. Tunnetuin esimerkki on kenties hollantilainen Buurtzorg. Buurtzorg on noin 15 000 henke\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4 hollantilainen kotihoitoa tarjoava organisaatio, jonka toiminta rakentuu varsin itsen\u00e4isesti toimivien alueellisten tiimien varaan. Tiimi koostuu noin kahdestatoista hoitajasta, joka vastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnasta omalla vastuualueellaan. Kaikkiaan yrityksess\u00e4 on noin 10\u202f000 hoitajaa, mutta hallinnollista v\u00e4ke\u00e4 ja yleisjohtoa on vain 45. Tiimien tukena on 15 valmentajaa\/coachia, joilta saa tarvittaessa apua toiminnan kehitt\u00e4miseen ja haasteiden ratkaisemiseen. Sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ett\u00e4 asiakkaiden tyytyv\u00e4isyys on Buurtzorgissa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 korkeampi, ja toiminta on ollut tehokasta my\u00f6s talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Tiimit p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t itse ty\u00f6ns\u00e4 j\u00e4rjestelyist\u00e4, kuten esimerkiksi y\u00f6vuorojen hoitamisesta tai uusien asiakkaiden ottamisesta. Tiimipalaveri on t\u00e4rke\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon v\u00e4line.<\/p>\n<h5><strong><em>\u00a0<\/em><\/strong>P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon vaiheet:<\/h5>\n<ol>\n<li>Ryhm\u00e4 valitsee kokoukselle vet\u00e4j\u00e4n \/ fasilitaattorin.<\/li>\n<li>Osallistujat ehdottavat asioita kokouksen asialistalle, ja ne kirjataan kaikkien n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi esim. fl\u00e4ppitaululle.<\/li>\n<li>Aiheita ryhdyt\u00e4\u00e4n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n yksi kerrallaan. Fasilitaattorin teht\u00e4v\u00e4 on kysy\u00e4 kysymyksi\u00e4 kuten: &#8220;Mit\u00e4 sin\u00e4 ehdottaisit?&#8221; tai &#8220;Miten perustelet ehdotustasi?&#8221;<\/li>\n<li>Ensimm\u00e4isen k\u00e4sittelykierroksen aikana aiheita voidaan tarkentaa tai muokata.<\/li>\n<li>Toisen k\u00e4sittelykierroksen aikana tehd\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kset siit\u00e4, miten eri asioiden kanssa toimitaan. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mielt\u00e4, jotta toimintatavasta voidaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, mutta sellaista p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 ei voida tehd\u00e4, jota joku perustellusta syyst\u00e4 vastustaa. Joskus teema voi aiheuttaa niin paljon keskustelua, ett\u00e4 sen k\u00e4sittelemiseksi t\u00e4ytyy sopia erillinen ajankohta. P\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n sill\u00e4 ajatuksella, ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan jatkossa my\u00f6s muuttaa, jos tarvetta ilmenee tai asiasta saadaan uutta tietoa.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Menetelm\u00e4n nimi on\u00a0 &#8220;Solution-Driven Methods of Interaction&#8221; ja sen ovat kehitt\u00e4neet Ben Wenting and Astrid Vermeer Instituut voor Samenwerkingsvraagstukken, Hollanti.<\/p>\n<h2>Itseohjautuvuus on nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomen kotihoidossa<\/h2>\n<p>Suomessa esimerkiksi J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kaupunki on Buurtzorgin esimerkin viitoittamana lis\u00e4nnyt kotihoidon tiimien vaikutusmahdollisuuksia. Vuonna 2017 k\u00e4ynnistyneen kehitt\u00e4mishankkeen tuloksena tiimit vastaavat nyky\u00e4\u00e4n itseohjautuvasti ty\u00f6n keskeisist\u00e4 asioista kuten asiakasty\u00f6n suunnittelu ja organisoinnista, resurssien kohdentamisesta, palvelujen laadusta, tiimin osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja ty\u00f6hyvinvointi-toiminnasta. Siirtymist\u00e4 itseohjautuvampaan malliin tuettiin sek\u00e4 esihenkil\u00f6iden ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden valmennuksilla, joiden aiheina olivat mm. asiakasty\u00f6n organisoiminen ja suunnittelu, laadunhallinta ja ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 on ollut my\u00f6nteisi\u00e4 tuloksia, sill\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n tyytyv\u00e4isyys ja kokemus vaikutusmahdollisuuksista on parantunut ja sairauspoissaolot ovat v\u00e4hentyneet. Konkreettisina vaikutuksina ovat my\u00f6s mm. uudenlaisten ty\u00f6nkuvien syntyminen ja muuttunut esihenkil\u00f6rooli. Esihenkil\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n kuvataan muuttuneen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4st\u00e4 vahvemmin valmentavaan ja kehitt\u00e4mist\u00e4 mahdollistavaan suuntaan.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.kunteko.fi\/katso\/884\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Lis\u00e4\u00e4 tietoa J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4mishankkeesta Kuntaty\u00f6 2030 -sivuilta: Itseohjautuva kotihoito (Avautuu uuten v\u00e4lilehteen).<\/a><\/p>\n<p>Itseohjautuvia kotihoidon tiimej\u00e4 on Buurtzorgin viitoittamalla tiell\u00e4 kokeiltu my\u00f6s Iso-Britannian julkisessa terveydenhuollossa NHS:ss\u00e4. Kokeiluun osallistuneet hoitajat kokivat tiimien itseohjautuvuuden toimivan p\u00e4\u00e4osin hyvin. My\u00f6s asiakkaat pitiv\u00e4t toimintamallista. Erityisesti mahdollisuus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toimintaan ja hoitoon liittyvist\u00e4 asioista tiimitasolla edisti palveluiden joustavuutta, saatavuutta ja tehokkuutta ja ainakin osalla ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 se lis\u00e4si ty\u00f6paikan vetovoimaisuutta.<\/p>\n<p>Haasteita koettiin etenkin siin\u00e4, miten itseohjautuva toiminta sopi yhteen perinteisen, j\u00e4ykemmin toimivan julkisen terveydenhuolto-organisaation kanssa. Esimerkiksi palkkarakenteet perustuvat koko organisaation k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin, eiv\u00e4tk\u00e4 ne jousta samaan tapaan kuin varsinaiset ty\u00f6nkuvat itseohjautuvassa tiimiss\u00e4. (Drennan ym. 2018).<\/p>\n<p><em>Klikkaa suurentaaksesi kuvaa.<\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter size-large wp-image-349\" src=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen-1024x652.jpg\" alt=\"\" width=\"580\" height=\"369\" srcset=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen-1024x652.jpg 1024w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen-300x191.jpg 300w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen-768x489.jpg 768w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen-1200x764.jpg 1200w, https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/02\/Taulukko-jaettu-johtaminen-1980x1260.jpg 1980w\" sizes=\"auto, (max-width: 580px) 100vw, 580px\" \/><\/a><a href=\"http:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-content\/uploads\/sites\/178\/2021\/03\/Jaettu-johtajuus_mediavastine.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Taulukon saavutettava mediavastine pdf-muodossa.<\/a><\/p>\n<hr style=\"letter-spacing: -0.015em\" \/>\n<h5>L\u00e4hteet:<\/h5>\n<ul>\n<li>Drennan, V. M., Calestani, M., Ross, F., Saunders, M., &amp; West, P. (2018). Tackling the workforce crisis in district nursing: can the Dutch Buurtzorg model offer a solution and a better patient experience? A mixed methods case study. <em>BMJ open<\/em>, <em>8<\/em>(6), e021931.<\/li>\n<li>Martela, F. ja Jarenko, K. (2018). Itseohjautuvuus &#8211; miten organisoitua tulevaisuudessa? Alma Talent.<\/li>\n<li>Salovaara, Perttu (2018). Riisuttu organisaatio \u2013 Itseohjautuvuus ja monikollinen johtajuus maailmassa joka on kyll\u00e4stynyt hierarkioihin.<\/li>\n<li>Toikka, K (toim.) J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kotihoidon kehitt\u00e4mishanke:\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.kunteko.fi\/katso\/884\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Itseohjautuva kotihoito \u2013 kehitt\u00e4mishanke J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4ss\u00e4. Sivu avautuu uuteen v\u00e4lilehteen<\/a>.<\/li>\n<li><a href=\"http:\/\/www.e-julkaisu.fi\/jarvenpaa\/itseohjautuvaa-yhteispelia\/mobile.html#pid=1\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Itseohjautuvaa yhteispeli\u00e4. Oivalluksia ja oppeja J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4n kotihoidon piloottihankkeesta (E-julkaisu avautuu uuteen v\u00e4lilehteen)<\/a>.<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<\/ul>\n<hr \/>\n<h5><a href=\"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/esihenkilo-tyohyvinvoinnin-edistajana\/\">Takaisin Esihenkil\u00f6 ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 -osion alkuun.<\/a><\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti: Riitta-Liisa Larjovuori, Tampereen yliopisto Johtamisen on perinteisesti ajateltu kuuluvan teht\u00e4v\u00e4\u00e4n nimetyille esihenkil\u00f6ille ja ty\u00f6paikan ylemm\u00e4lle johdolle. Nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vaaditaan kuitenkin jokaiselta ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 kyky\u00e4 johtaa itse\u00e4\u00e4n ja omaa tekemist\u00e4\u00e4n yhteisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiseksi. Useissa teht\u00e4viss\u00e4 tarvitaan my\u00f6s kyky\u00e4 vaikuttaa muihin ja ohjata muiden ty\u00f6t\u00e4, vaikka ei varsinaisessa esihenkil\u00f6roolissa toimikaan. Itseohjautuvuutta tukemalla ja johtamista jakamalla voidaankin tehd\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":469,"featured_media":0,"parent":16,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-157","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/157","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/users\/469"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=157"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/157\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":794,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/157\/revisions\/794"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/16"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/hyvinvoivahoiva-opas\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=157"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}