KOTIIN TARJOTTAVIEN PALVELUJEN POTILASTURVALLISUUS

Itsenäisen asumisen tukeminen kotona ja kotona tarjottavien palvelujen kehittäminen kuuluvat hallituksen sosiaali- ja terveyspoliittisiin tavoitteisiin, mikä tarkoittaa lisääntyvää tarvetta kotihoidon palveluille. Tavoite on vähentää laitoshoidon määrää saman aikaisesti, kun hoito- ja hoivapalveluita tarvitsevien ikääntyvien määrä kasvaa ja kotihoidon asiakkaiksi ohjautuu yhä huonokuntoisempia ikäihmisiä.

Sosiaalihuoltolain (1301/2014) ja Terveydenhuoltolain (1326/2010 § 25) mukaan kuntien on järjestettävä kuntalaisille kotihoitoa eli kotipalvelua ja/tai kotisairaanhoitoa (Kuntaliitto 2017) väestön terveyden, hyvinvoinnin, työ- ja toimintakyvyn, sosiaalisen turvallisuuden, laadun ja potilasturvallisuuden edistämiseksi ja säilyttämiseksi. Lisäksi Terveydenhuoltolaissa suositellaan kotisairaalahoidon eli jaksottaisen, tehostetun kotisairaanhoidon organisoimista kaiken ikäisille potilaille perusterveydenhuollon, somaattisen tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon, näiden yhdistelmän tai yksityisten tahojen tarjoamana. Nämä kotiin tarjottavat palvelut sijoittuvat nimensä mukaisesti kodin tai kodinomaisen asuinpaikan ja muun palvelu-tai hoitopaikan rajapinnalle, mutta kotoa puuttuu usein muilta hoito- ja hoivalaitoksilta edellytetty asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuri. Tämä saattaa osaltaan johtua siitä, että laitoksissa erilaiset haitta- ja vaaratapahtumat näkyvät palvelu- ja hoitoprosesseissa selkeämmin ja siksi ne usein analysoidaan systemaattisesti, kun taas kotona haitta- ja vaaratapahtumat saattavat jäädä havaitsematta, raportoimatta ja siksi myös analysoimatta, koska asiakkaat ja heidän läheisensä eivät välttämättä niitä huomaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa korostetaan palveluntuottajien vastuuta asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamisessa sekä turvallisuuden kokonaisvaltaisen hallinnan tärkeyttä.  Lisäksi edellytetään muun muassa asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän läheistensä osallisuutta, organisaatioiden palveluprosessien ja toimintatapojen riskienhallintaa sekä laadun ja turvallisuuden seurantaa. (Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021.)

Kotihoidon potilasturvallisuus koostuu neljästä ulottuvuudesta (Institute for Healthcare Improvement 2017; Lang, Edwards & Fleisze 2008):

1) fyysisestä ulottuvuudesta (kotiympäristön konkreettiset puitteet ja mahdolliset turvallisuusriskit) johon suurin osa kotona annettavien palvelujen turvallisuustekijöistä kohdentuu: lääkehoito, tartuntojen leviäminen, ravitsemus, kaatumis- tai kompastumisriski, huono hygienia, huono ilmanlaatuun, jätehuoltoon tai vaarallisiin aineisiin liittyvät terveysriskit.

2) emotionaalisesta ulottuvuudesta johon liittyvät kotihoidon asiakkaan stressi, trauma ja epämukavuus kotona saatavaan tai osittain omaisen taholta tarjottavaan hoitoon liittyen, sekä

3) sosiaalisesta ja 4) toiminnallisesta ulottuvuudesta, jotka liittyvät yhteisöjen ja sosiaalisten verkostojen sekä terveydentilan vaikutuksiin ADL-toimintoihin.

Hoitohenkilökunnan näkökulmasta potilasturvallisuuteen kotona tuovat lisäksi omat haasteensa kliinisen hoidon ja sen koordinoinnin ulottuvuudet, joihon liittyvät olennaisesti  organisaatioiden välisen ja sisäisen tiedonkulun haasteet, sisältäen teknologian ja laiteturvallisuuden sekä palveluohjauksen aspektit. Kotihoidossa esiintyy myös enenevissä määrin muita vaaratekijöitä kuten esimerkiksi asiakkaan, hänen läheisensä, kotieläinten tai naapureiden ennakoimaton aggressiivisuus; ja työntekijöiden rajallinen turvallisuusosaaminen sekä vähäinen tai olematon valvonta.

Suomessa Valvira valvoo sekä kotisairaanhoitoa että kotisairaalahoitoa, mutta kansallisten ammattitutkintoa koskevien kompetenssivaatimusten lisäksi kotisairaalassa toimiville hoitajille ei ole erityisvaatimuksia. Työnantajan tulee valvoa, että työntekijällä on tarvittava ammattitutkinto ja ammatilliset kompetenssit, etenkin lääkehoidossa ja laiteturvallisuudessa. Lisäksi THL voi antaa laatusuosituksia työntekijän lisäkompetensseista. Sairaanhoitajaliiton (2020) kyselyn mukaan kotihoidon työntekijöiden määrä, koulutus ja osaaminen eivät vastaa enää asiakkaiden tarvetta, eikä liian vähällä henkilökunnalla taata turvallista ja laadukasta kotihoitoa vanhuksille. Myös aikaisemman, Superille tehdyn selvityksen (Erkkilä 2018) mukaan jo tuolloin kotihoidon henkilöstöresurssit ja asiakkaiden tarpeet eivät kohdanneet, mistä syystä 96 % kotihoidon työntekijöistä oli toistuvasti tai jatkuvasti huolissaan kotihoidon laadusta.

Näistä syistä koen erittäin tärkeäksi kartoittaa kotiin tarjottavien palvelujen (kotipalvelun, kotisairaanhoidon sekä kotisairaalahoidon) asiakas- ja potilasturvallisuuskulttuuria Suomessa, (kts. tutkimushanke Avancerad hemvård https://www.abo.fi/halsovetenskaper-forskning-och-forskare/).

Heli Vaartio-Rajalin
Gerontologisen hoidon apulaisprofessori, Kliinisen hoitotieteen dosentti
Åbo Akademi/Vaasa, Terveystieteet

Erkkilä S. 2018. “Jos tää meno jatkuu, meidän sydämet särkyy” Selvitys työstä kotihoidossa ja kotihoitotyön kehittämisestä 2018. Helsinki: SuPer ry. Saatavilla: https://www.superliitto.fi/site/assets/files/94895/kotih oidon_selvitys_super_2018.pdf

Institute for Healthcare improvement. 2017. Patient Safety in the Home – Assessment of Issues, Challenges, and Opportunities. ihi.org/PatientSafety

Lang A, Edwards N & Fleisze A. 2008.  Safety in home care: a broadened perspective of patient safety. International Journal for Quality in Health Care 20 (7), 130–135. 10.1093/intqhc/mzm068 Advance Access Publication: 23 December 2007

Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. Valtioneuvoston periaatepäätös. STM Julkaisuja 9, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80352/09_2017_Potilas-%20ja%20asiakasturvallisuusstrategia%202017-2021_suomi.pdf?sequence=1

Sairaanhoitajaliitto. 2020. Jaksamiskysely sairaanhoitajille 2018. https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2020/06/Raportti-potilasturvallisuudesta_.pdf

 

Leave a Reply