{"id":63,"date":"2022-04-26T12:37:26","date_gmt":"2022-04-26T12:37:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/?p=63"},"modified":"2022-05-19T07:41:46","modified_gmt":"2022-05-19T07:41:46","slug":"suomen-keskiajan-taiteen-myyteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/2022\/04\/26\/suomen-keskiajan-taiteen-myyteista\/","title":{"rendered":"Suomen keskiajan taiteen \u201dmyyteist\u00e4\u201d"},"content":{"rendered":"

Eri historiallisiin aikoihin liittyy pinttyneit\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. Tutkijoiden oikaisut j\u00e4\u00e4v\u00e4t usein katveeseen ja v\u00e4lill\u00e4 tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 huomiohakuisuudessaan media pyrkii n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 enemm\u00e4nkin vahvistamaan kuin purkamaan<\/a>. Historioitsija Jaakko Tahkokallio julkaisi vuonna 2019 tarpeellisen kirjan nimelt\u00e4 Pime\u00e4 aika. Kymmenen myytti\u00e4 keskiajasta<\/em>. Siin\u00e4 h\u00e4n avasi vanhentuneita k\u00e4sityksi\u00e4, jotka jatkuvasti toistuvat keskiajasta puhuttaessa.<\/span><\/p>\n

My\u00f6s Suomen keskiajan taidehistoriaan liittyy \u201dmyyttej\u00e4\u201d. Kirjoitan sanan lainausmerkeiss\u00e4, jotta se ei t\u00e4ss\u00e4 sekoitu perinteentutkimuksen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteeseen. N\u00e4it\u00e4 \u201dmyyttej\u00e4\u201d kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n erilaisissa julkaisuissa, n\u00e4yttelyiss\u00e4 ja toki my\u00f6s fiktiivisess\u00e4 kaunokirjallisuudessa<\/a>.<\/p>\n

\"\"
Pyh\u00e4 Anna. Yksityiskohta Pyh\u00e4n Annan kasvoista Neitsyt Maria ja lapsi -pyhimyskaapin oikeanpuoleisesta ovesta, n. 1440, Saloisten kirkko. \u00d6ljy ja tempera puulle. Kuva: ER.<\/figcaption><\/figure>\n

Erityisen ongelmallisia ovat julkaisut, joiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tiedon lukija olettaisi olevan ajankohtaista. Suomen kansallismuseon vuonna 2021 julkaisemassa kirjassa Curiositas. Esineit\u00e4, tarinoita 1100\u20131917<\/em> toistetaan monia harhaluuloja, joita tutkijat ovat osoittaneet v\u00e4\u00e4riksi jo kauan aikaa sitten<\/a>. Yksi t\u00e4llainen luulo on reformaation j\u00e4lkeinen kuvainraasto: Curiositas<\/em>-kirjan mukaan \u201d– luterilaisuudessa pyrittiin h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikenlaiset esineet ja kuvat, joita oli katolilaisuudessa pidetty pyhin\u00e4–\u201d (s. 63). N\u00e4inh\u00e4n ei ollut, vaan esimerkiksi monet alttarikaapit muu\u00adtettiin ja muodistettiin vastaamaan uusia tarpeita ja ideaaleja. Toinen esimerkki j\u00e4lleen kerran kierr\u00e4tetyst\u00e4 \u201dmyytist\u00e4\u201d koskee Naantalin birgittalaisluostarin oletettua erityist\u00e4 k\u00e4sity\u00f6\u00adosaamista 1400-luvulla; kirja v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dluostarin ymp\u00e4rille kehittyi kukoistava tekstiiliteollisuus\u201d (s. 42). Tekstiiliteollisuudesta Suomessa ei tietenk\u00e4\u00e4n voi puhua ennen 1800-lukua ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 Naantalin sisarten erityisille k\u00e4sity\u00f6perinteille ei ole mit\u00e4\u00e4n tosiasiallista pohjaa, vaikka muutamia hienoja tekstiilej\u00e4 onkin s\u00e4ilynyt.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa otan esimerkeiksi kolme Suomen keski\u00adajan taidehistoriaan liittyv\u00e4\u00e4, usein toistettua \u201dmyytti\u00e4\u201d. Muiden muassa n\u00e4it\u00e4 puretaan \u00c5bo Akademin FiKon \u2013 Nya perspektiv p\u00e5 Finlands konsthistoria<\/em> -kirjahankkeessa, jonka ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa olen mukana yhten\u00e4 kirjoittajana.<\/p>\n

    \n
  1. Keskiajan ihmiset n\u00e4kiv\u00e4t kuvia vain kirkoissa.<\/li>\n
  2. Keskiajan sein\u00e4maalaukset oli tarkoitettu opin v\u00e4litt\u00e4miseksi lukutaidottomille.<\/li>\n
  3. Keskiajan taide on k\u00f6mpel\u00f6\u00e4 ja perifeerist\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

    V\u00e4\u00e4rin!<\/em> Keskiaika oli kuvallista, kuin my\u00f6hemm\u00e4tkin vuosisadat. Erityisesti 1400-luvulta ja 1500-luvun alkupuolelta on Suomessa jopa s\u00e4ilynyt meid\u00e4n aikaamme asti paljon teoksia, ja my\u00f6s tietoja my\u00f6hemmin kadonneista esineist\u00e4. Ihmiset n\u00e4kiv\u00e4t monenlaisia kuvia<\/p>\n

    \"\"
    Kielt\u00e4n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 hahmo, kalkkimaalaus Sauvon kirkosta, 1460-luvun loppu\u20131472. Kuva: ER<\/figcaption><\/figure>\n

    my\u00f6s kirkkorakennusten ulkopuolella. Kuvia oli muun muassa monissa tuontiesineiss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 ne olleet vain ylimyst\u00f6n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 on syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 ihmiset piirsiv\u00e4t ja maalasivat kuvia esimerkiksi hiilell\u00e4 ja tekiv\u00e4t kuvallisia k\u00e4sit\u00f6it\u00e4 my\u00f6s satoja vuosia sitten. Materiaalisen kuvallisuuden lis\u00e4ksi erilaiset rituaalit ja hartauden muodot olivat luonteeltaan hyvin visuaalisia.<\/p>\n

    Katolisten, keskiaikaisten kirkkojen seinill\u00e4 olevien kuva-aiheiden teht\u00e4v\u00e4 ei ollut ensisijaisesti opetuksellinen. T\u00e4m\u00e4 painotus liittyy vasta evankelis-luterilaisen kirkon aikaan, jolloin uuden opin mu\u00adkai\u00adses\u00adti kuvien teht\u00e4v\u00e4 oli muistuttaa ja opettaa. Kuten tiedet\u00e4\u00e4n, lukutaito Suomessa yleistyi vasta 1800-luvulla. Keskiajalla kuvilla oli monia merkityksi\u00e4, mutta niiden p\u00e4\u00e4asiallinen teht\u00e4v\u00e4 oli auttaa katsojaa el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pyhiintapahtumiin ja kannustaa pyrkimyksess\u00e4 el\u00e4\u00e4 oikein. Kuvien esitt\u00e4mien pyhien henkil\u00f6iden kanssa oltiin vuorovaikutuksessa. Samalla kuvat v\u00e4littiv\u00e4t k\u00e4sityksi\u00e4 valtarakenteista esimerkiksi lahjoittajavaakunoiden kautta, mutta ne tarjosivat my\u00f6s viihdykett\u00e4.<\/p>\n

    \"\"
    Sinettileimasin, Pyh\u00e4 Andreas, 1400-luvun loppu\/ 1500-luvun alku. Leimasimen teksti: s(igillum) haquini haquini presbyteri. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 sinetti on kuulunut H\u00e5kan H\u00e5kansson -nimiselle papille. Ville V\u00e4\u00e4n\u00e4nen l\u00f6ysi esineen Halikosta vuonna 2021. Luetteloitu Suomen kansallismuseon kokoelmiin, KM 43702:1. Kuva: Anssi Vuohelainen.<\/figcaption><\/figure>\n

    Suomessa s\u00e4ilynyt keskiajan taide on monipuolinen kokonaisuus, joka ajoittuu 1100-luvun lopulta 1500-luvun alkuvuosikymmenille. Siihen kuuluu monia erilaisia esineryhmi\u00e4 paneelimaalauksista jalometallisiin esineisiin, moniv\u00e4risist\u00e4 ja kullatuista alttarikaapeista silkkikirjailuihin. Suuri osa materiaalista on huonosti tunnettua, ja esimerkiksi Suomen kansallismuseon keskiajan kokoelmista on esill\u00e4 vain murunen. Osa teoksista on kokeneiden ty\u00f6huoneiden valmistamia tuontit\u00f6it\u00e4, osa paikallisesti valmistettuja. Moniv\u00e4risten puuveistosten, alttarikaappien paneelimaalausten tai kirkkojen kalkkimaalausten laadukasta k\u00e4sity\u00f6j\u00e4lke\u00e4 ei ole aina yksinkertaista todentaa rikkoutuneisuuden ja fragmentaarisuuden vuoksi. Metallinetsij\u00f6iden ansioista tutkittava aineisto my\u00f6s karttuu jatkuvasti.<\/p>\n

    Yll\u00e4 olevat lauseet voi Suomen taidehistorian osalta siis muuttaa seuraaviksi teeseiksi:<\/p>\n

      \n
    1. Keskiajan ihmiset n\u00e4kiv\u00e4t kuvia joka puolella ja visuaalisuus oli t\u00e4rke\u00e4 osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kuvallisuus ei rajoittunut kirkkoihin.<\/li>\n
    2. Keskiaikaisissa kirkoissa olevien kuvien teht\u00e4v\u00e4t olivat moninaiset. Pyhiin tapahtumiin el\u00e4ytyminen ja vuorovaikutus kuvissa esiintyvien pyhien ihmisten kanssa olivat t\u00e4rkeit\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Kuvat eiv\u00e4t olleet ensisijaisesti opetusta varten, toisin kuin ne olivat protestanttisen reformaation j\u00e4lkeen evankelis-luterilaisessa kirkossa.<\/li>\n
    3. Suomessa s\u00e4ilynyt keskiajan taide on ammattimaisten k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten tuottamaa. Siihen sis\u00e4ltyy sek\u00e4 tuontit\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 kotimaassa valmistettuja teoksia. Kokonaisuus on p\u00e4\u00e4osin laadukas, joskin fragmentaarinen.<\/li>\n<\/ol>\n


      \nElina R\u00e4s\u00e4nen<\/strong><\/p>\n

      dosentti, yliopistolehtori, Helsingin yliopisto
      \ndocent i medeltidens konsthistoria, \u00c5bo Akademi
      \nFikon-hankkeen keskiaikaryhm\u00e4n puheenjohtaja<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Eri historiallisiin aikoihin liittyy pinttyneit\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4. My\u00f6s Suomen keskiajan taidehistoriaan liittyy \u201dmyyttej\u00e4\u201d. Kirjoitan sanan lainausmerkeiss\u00e4, jotta se ei t\u00e4ss\u00e4 sekoitu perinteentutkimuksen t\u00e4rke\u00e4\u00e4n k\u00e4sitteeseen. N\u00e4it\u00e4 \u201dmyyttej\u00e4\u201d kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n erilaisissa julkaisuissa, n\u00e4yttelyiss\u00e4 ja toki my\u00f6s fiktiivisess\u00e4 kaunokirjallisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"author":523,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-63","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/523"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=63"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":85,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/63\/revisions\/85"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=63"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=63"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=63"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}