{"id":173,"date":"2023-11-23T10:25:21","date_gmt":"2023-11-23T10:25:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/?p=173"},"modified":"2023-12-04T08:50:12","modified_gmt":"2023-12-04T08:50:12","slug":"pohdintoja-toimitustyon-aarelta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/2023\/11\/23\/pohdintoja-toimitustyon-aarelta\/","title":{"rendered":"Pohdintoja toimitusty\u00f6n \u00e4\u00e4relt\u00e4"},"content":{"rendered":"

Olen viime aikoina lukenut tekstej\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t uusimpia n\u00e4kemyksi\u00e4 Suomen 1800-luvun taiteesta ja taide-el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Olen tutustunut niihin kahdessa roolissa: taidehistorioitsijana ja toimittajana. Voisin oikeastaan lis\u00e4t\u00e4 kolmannenkin n\u00e4k\u00f6kulman, sill\u00e4 yrit\u00e4n edustaa my\u00f6s yleens\u00e4 taiteesta ja historiasta kiinnostunutta lukijaa. Mist\u00e4 on kyse? FiKon \u2013 Nya perspektiv p\u00e5 Finlands konsthistoria<\/em> -hankkeesta.<\/p>\n

\"\"
Alexander Laur\u00e9us, Saamelaisia nuotiolla, 1813. Antellin kokoelmat, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo
Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Pakarinen<\/figcaption><\/figure>\n

Olin iloisesti yll\u00e4tt\u00e4nyt, kun hankkeen johtaja Marie-Sofie Lundstr\u00f6m pyysi minua mukaan FiKonin 1800-luvun osuuden toimituskuntaan vuosi sitten. Olen tehnyt muun ty\u00f6n osana ja ohella toimitust\u00f6it\u00e4 reilut 25 vuotta. En miettinyt kauan vastaustani, sill\u00e4 innostuin teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 heti. Se sopi my\u00f6s hyvin nykyiseen ty\u00f6h\u00f6ni Constellations of Correspondence -projektissa, joka kokoaa yhteen eli aggregoi, analysoi ja lopulta julkaisee suomalaisten kulttuuriperint\u00f6organisaatioiden \u2013 arkistojen, kirjastojen ja museoiden \u2013 kokoelmissa olevaa ns. pitk\u00e4n 1800-luvun kirjeenvaihtoa koskevia metatietoja linkitetyn avoimen datan (LOD) palvelussa ja avoimena semanttisena verkkoportaalina (https:\/\/coco.rahtiapp.fi\/<\/a>). Olen vuoden alusta ollut siis muutenkin 1800-luvulla.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olen lukenut suurimman osan teksteist\u00e4 kerran ja antanut oman palautteeni ja korjausehdotukseni. Kaikki tekstit eiv\u00e4t ole viel\u00e4 valmistuneet, joten kokonaiskuva tarkentuu vasta my\u00f6hemmin. Olen kokenut, ett\u00e4 FiKon-hankkeessa on mukana sopiva sekoitus etuk\u00e4teissuunnittelua, hyvin rakennettua sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, tarkkuutta, ohjeistusta, positiivista henke\u00e4 ja rentoutta.<\/p>\n

\"\"
Sigrid af Forselles, Ihmisten taistelu, Ragnar\u00f6k, aihe Eddasta, ensimm\u00e4inen osa sarjasta Ihmissielun kehitys. Antellin kokoelmat, Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo
Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Aaltonen<\/figcaption><\/figure>\n

Ennen lopullisten tekstien toimittamista j\u00e4rjestetyt ty\u00f6pajat kirjoittajien kanssa toimivat erinomaisesti, ja kirjoittajien oli mahdollista keskustella my\u00f6s toistensa kanssa ja tehd\u00e4 rajanvetoa tekstiens\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 tai sopia yhteisist\u00e4kin artikkeleista. Kaikesta t\u00e4st\u00e4 kuuluu kiitos Marie-Sofielle ja hankkeen hyv\u00e4lle koordinaattorille Pia Wolff-Helmiselle. Ei ole helppoa vied\u00e4 eteenp\u00e4in hanketta, johon sis\u00e4ltyy monta teososaa ja lukematon m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoittajia.<\/p>\n

Koen toimittajana itseni etuoikeutetuksi, kun saan ns. ty\u00f6n puolesta lukea kunnolla ja tarkkaan tekstej\u00e4, joita ovat kirjoittaneet oman alaansa ja aiheisiinsa syv\u00e4llisesti perehtyneet asiantuntijat. 1800-luvun osuuden kirjoittajakunta tulee eri yliopistoista sek\u00e4 joistakin museoista ja instituutioista, ja heihin kuuluu niin vanhemman<\/p>\n

\"\"
Ellen Thesleff, Omakuva, 1894\u20131895. Kansallisgalleria, Ateneumin taidemuseo
Kuva: Kansallisgalleria, Jenni Nurminen<\/figcaption><\/figure>\n

kuin nuoremman polven tutkijoita. FiKonin kaltaisessa projektissa he kaikki ovat vaikean teht\u00e4v\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4: miten tiivist\u00e4\u00e4 asiantuntemus, olennaiset asiat ja uudet n\u00e4k\u00f6kulmat artikkeleiden rajalliseen pituuteen. Yrit\u00e4n toimittajana helpottaa heid\u00e4n kirjoitusty\u00f6t\u00e4\u00e4n esimerkiksi nostamalla esiin kunkin tekstin keskeisi\u00e4 asioita ajatellen kokonaisuutta ja auttamalla rakentamaan loogisen kokonaisuuden yhdest\u00e4 tekstist\u00e4 ja teksteist\u00e4 yhdess\u00e4. Lopuksi osallistun suomen kielen hiomiseen sek\u00e4 tarkistan oikeinkirjoituksen ja hankkeen antamien merkint\u00e4- ja muiden ohjeiden noudattamisen. Toivon, ett\u00e4 onnistun n\u00e4iss\u00e4 tavoitteissani.<\/p>\n

FiKon-sarjan on tarkoitus antaa kirjoittajien oman \u00e4\u00e4nen kuulua ja oman kirjoitustavan n\u00e4ky\u00e4: kaikkia ei haluta eik\u00e4 yritet\u00e4 ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 samaan muottiin yleisperiaatteista huolimatta. Se tekee lukukokemuksesta runsaamman, mutta asettaa my\u00f6s haasteita toimitusty\u00f6lle. Yrit\u00e4n ottaa huomioon kunkin kirjoittajan kirjoitustavan kommentoidessani tekstej\u00e4. Kaiken kaikkiaan t\u00e4m\u00e4 toimitusty\u00f6 on my\u00f6s haasteellista, etenkin kun en ole ollut mukana toimittamassa aikaisempia osia. My\u00f6s Marie-Sofie ja Pia lukevat tekstit, joten kirjoittajat saavat palautetta kolmesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"\"
Mielenosoitus Aleksanteri II:n patsaalla 13.3.1899. Valokuvaaja K. E. St\u00e5hlberg, Helsinki.
Museovirasto, Historian kuvakokoelma<\/figcaption><\/figure>\n

Taidehistorioitsijana <\/strong>on mielenkiintoista j\u00e4lleen kerran n\u00e4hd\u00e4, kuinka paljon uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja tietoa Suomen taiteen historiasta l\u00f6ytyy. FiKon-artikkelit osoittavat, kuinka melko lyhyisiinkin teksteihin on mahdollista sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajan relevantteja tutkimuskysymyksi\u00e4 ja nostaa esiin aiheita, jotka aikaisemmissa Suomen taidehistoria -sarjoissa ovat j\u00e4\u00e4neet v\u00e4h\u00e4lle huomiolle tai jopa kokonaan k\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4. Mieleeni nousevat erityisesti ilmastokriisi ja ymp\u00e4rist\u00f6, v\u00e4hemmist\u00f6t, kuten saamelaisuus taiteessa, transnationaalisuus ja toisaalta nationalismin uudelleen ajattelu tai valokuva osana taidehistoriaa. Naiset sijoittuvat \u2013 onneksi \u2013 jo aikaisempia sarjoja luontevammin osaksi taiteen kentt\u00e4\u00e4. Sekin on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 uudenlaisesta katseesta huolimatta Suomen taiteen historiassa on taiteilijoita sek\u00e4 taidetta ja arkkitehtuuria, joita ei yksinkertaisesti voi ohittaa.<\/p>\n

Seuraavaa, joulukuista lukukierrosta odottaen
\nHanna-Leena Paloposki<\/p>\n

P.S.
\n<\/strong>Kun kyse on taidehistoriasta, kuvitus on luonnollisesti ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja kuvatoimittajan ty\u00f6 keskeinen. T\u00e4m\u00e4n blogin kuvitukseksi olen valinnut nelj\u00e4, verkossa saatavilla olevaa kuvaa 1800-luvun osuuden kirjoittajien esitt\u00e4mist\u00e4 kuvatoiveista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen viime aikoina lukenut tekstej\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t uusimpia n\u00e4kemyksi\u00e4 Suomen 1800-luvun taiteesta ja taide-el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Olen tutustunut niihin kahdessa roolissa: taidehistorioitsijana ja toimittajana. Voisin oikeastaan lis\u00e4t\u00e4 kolmannenkin n\u00e4k\u00f6kulman, sill\u00e4 yrit\u00e4n edustaa my\u00f6s yleens\u00e4 taiteesta ja historiasta kiinnostunutta lukijaa. Mist\u00e4 on kyse? FiKon \u2013 Nya perspektiv p\u00e5 Finlands konsthistoria -hankkeesta. Olin iloisesti yll\u00e4tt\u00e4nyt, kun hankkeen johtaja Marie-Sofie … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Pohdintoja toimitusty\u00f6n \u00e4\u00e4relt\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":523,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-173","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/523"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=173"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":192,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/173\/revisions\/192"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=173"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=173"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=173"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}