{"id":155,"date":"2023-10-26T08:44:29","date_gmt":"2023-10-26T08:44:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/?p=155"},"modified":"2023-12-04T08:47:49","modified_gmt":"2023-12-04T08:47:49","slug":"harvinaiset-valokuvat-dokumentoivat-vanhan-taiteen-tutkimusta-vuonna-1896","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/2023\/10\/26\/harvinaiset-valokuvat-dokumentoivat-vanhan-taiteen-tutkimusta-vuonna-1896\/","title":{"rendered":"Harvinaiset valokuvat dokumentoivat vanhan taiteen tutkimusta vuonna 1896"},"content":{"rendered":"
\"Maisteri
Maisteri Emil Nervander, polyteknikko Armas Lindgren ja arkkitehti Aksel Wikstr\u00f6m ev\u00e4stauolla Kempeleen kirkossa. Ruokailut rytmittiv\u00e4t retkikuntien pitki\u00e4 ty\u00f6p\u00e4ivi\u00e4 ja ruisleip\u00e4, voi, piim\u00e4 ja kananmunat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t maistuvan. Viile\u00e4ss\u00e4 kirkossa oli pakko ty\u00f6skennell\u00e4 paksuissa ulkovaatteissa. Kuvan otti todenn\u00e4k\u00f6isesti retkikuntaan kuulunut arkkitehti Victor Sucksdorff.\u00a0 Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n

Kun blogeissa, lehtijutuissa ja tiedotteissa viitataan 1800-luvun lopulla virinneeseen kotimaisen vanhan taiteen tutkimukseen, ovat kuvituksena l\u00e4hes aina er\u00e4\u00e4t mustavalkoiset valokuvat. Niist\u00e4 toisessa kolme paksuihin takkeihin, housuihin ja saappaisiin pukeutunutta miest\u00e4 on kokoontunut pienen p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rille. Toisessa kaksi miest\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n lankkulattialle kootuissa hein\u00e4kasoissa maaten kolmannen kiikaroidessa jotakin yl\u00e4puolellaan olevaa.<\/p>\n

Taidehistoriallisia tutkimusretki\u00e4 j\u00e4rjestettiin kahdeksan vuosina 1871\u20131902. Niill\u00e4 dokumentoitiin sanoin ja kuvin kirkkoja esineineen ja maalauksineen, mutta my\u00f6s maallisia rakennuksia ja esineist\u00f6\u00e4. Kamera saatiin mukaan viidennelle retkelle vuonna 1892. Retkikunnat tuottivat valtavan kuvam\u00e4\u00e4r\u00e4n, yli 2 700 kuvaa, mutta omaa arkista ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n ne dokumentoivat \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen harvoin. Kempeleen ja Keminmaan kirkoissa otetut valokuvat ovatkin loistava poikkeus. Aivan kuin retkikunta olisi Pohjanmaan rannikkopit\u00e4j\u00e4st\u00e4 toiseen matkatessaan havahtunut huomaamaan, ett\u00e4 my\u00f6s sen ty\u00f6skentelytavoista kertova tieto on s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoista. Tai ehk\u00e4 he ahkeran ja toisinaan raskaan ty\u00f6n lomassa havaitsivat monien toimintatapojen humoristisuuden ja kuvauksellisuuden.<\/p>\n

\"\"
Wikstr\u00f6m ja Lindgren piirt\u00e4v\u00e4t, ja Nervander kiikaroi Keminmaan vanhan kirkon holvien maalausfragmentteja. Kirkko j\u00e4i pois jumalanpalvelusk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vuonna 1799, mutta toimi jatkossa talvihautana ja suntion palkkaukseensa kuuluvien, hautausmaalta korjattujen heinien s\u00e4ilytyspaikkana. K\u00e4ytt\u00f6 ja pysyminen seurakunnan korjausohjelmassa pelasti kirkon raunioitumiselta. Kuva lienee Sucksdorffin ottama. Museoviraston kuvakokoelmat.<\/figcaption><\/figure>\n

Tosinaan pohdin,<\/strong> miksi juuri n\u00e4m\u00e4 kaksi kuvaa nousevat esille, mutta retkikuntien muu toiminta ja kuvat ovat edelleen varsin tuntemattomia. N\u00e4en siihen useita syit\u00e4. Ensinn\u00e4kin kuvat ovat kiinnostavia ja hauskoja, niiss\u00e4 vanhanaikaisesti pukeutuneet ihmiset syventyv\u00e4t toimittamaan jotakin hieman outoa teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Kuvat ovat<\/p>\n

my\u00f6s helposti omaksuttavia, sill\u00e4 niiden sis\u00e4lt\u00f6 vaikuttaa avautuvan yksinkertaisesti.<\/p>\n

T\u00e4rkein syy kuvien suosioon lienee kuitenkin niiden helpossa saatavuudessa. Museoviraston Kuvakokoelmissa s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4t valokuvat on digitoitu ja lis\u00e4tty Finna.fi-kuvapalveluun, josta ne on helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Ne on merkitty CC BY 4.0 -lisenssill\u00e4, joka oikeuttaa vapaaseen lataamiseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 ett\u00e4 painetussa muodossa. My\u00f6s kuvien kaupallinen k\u00e4ytt\u00f6 on sallittu. Mutta, kuten yleens\u00e4, suurien kuvakokoelmien esilletuominen vaatii aikaa ja rahaa.<\/p>\n

Taidehistoriallisten tutkimusretkien tavoitteena<\/strong> oli kotimaasta l\u00f6ytyv\u00e4n vanhan ja mahdollisesti uhanalaisen taiteen dokumentointi ja s\u00e4ilytt\u00e4minen. Samalla Suomen Muinaismuistoyhdistys ker\u00e4si kuvapankkia, jota tarvittiin sek\u00e4 tutkimukseen ett\u00e4 tiedon jakamiseen. Syntynyt kuvakokonaisuus avaa poikkeuksellisen laajan ja monipuolisen n\u00e4kym\u00e4n Suomen 1800-luvun esinekulttuuriin. Kirkkojen osalta retkikuntien dokumentointity\u00f6 ulottui kirkkojen suurista sein\u00e4maalauskokonaisuuksista<\/p>\n

\"Saloisten
Armas Lindgren dokumentoi akvarelliinsa Saloisten puisen tukipilarikirkon upean interi\u00f6\u00f6rin sein\u00e4maalauksineen ja sidehirsineen. Kirkko paloi vuonna 1930. Museovirasto, Historian kuvakokoelma.<\/figcaption><\/figure>\n

ja juhlavista alttarikaapeista my\u00f6s pienempiin ja vaatimattomampiin kohteisiin kuten kynttil\u00e4njalkoihin, sakaristojen kalustukseen tai rakennusten yksityiskohtiin.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Finna.fi-kuvapalvelussa on kuitenkin vain vajaa viidesosa taidehistoriallisten retkikuntien kuvista ja valikoima painottuu l\u00e4hes yksinomaan arkkitehtuuriin. Kuvien saatavuuden kannalta ratkaisevia ovat Museoviraston resurssit: miten paljon kuvia se pystyy digitoimaan ja mihin kuvakokoelman osiin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat varat p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n suunnata. Minun unelmieni t\u00e4ydellisess\u00e4 maailmassa Suomen Muinaismuistoyhdistyksen taidehistoriallisten tutkimusretkien kaikki kuvat ja kirjoitetut raportit on digitoitu ja avoimessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Avoin digitaalinen kokoelma ja toimivat hakutoiminnot helpottaisivat tutkijoiden ty\u00f6t\u00e4 huomattavasti ja todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4isiv\u00e4t tutkimusta. Ne my\u00f6s avaisivat tavalliselle kiinnostuneelle kansalaiselle aivan uusia mahdollisuuksia tutustua ainutlaatuiseen aineistoon ja etsi\u00e4 esimerkiksi omalla kotipaikkakunnalla tehtyj\u00e4 kuvia. Kuvien parempi saatavuus auttaisi siten hahmottamaan oman maan kulttuurin syvyyden ja monipuolisuuden.<\/p>\n

Leena Elina Valkeap\u00e4\u00e4, FT, dosentti<\/strong><\/p>\n

Taidehistorian tutkija ja tietokirjailija<\/p>\n

\"Knuutilan
Knuutilan kartanon aitta. Vuonna 1892 j\u00e4rjestetylle viidennelle tutkimusretkelle osallistunut polyteknikko Lars Sonck dokumentoi muihin retkiin n\u00e4hden poikkeuksellisen paljon hirsirakennuksia ja niiden yksityiskohtia. Museoviraston kuvakokoelmat.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun blogeissa, lehtijutuissa ja tiedotteissa viitataan 1800-luvun lopulla virinneeseen kotimaisen vanhan taiteen tutkimukseen, ovat kuvituksena l\u00e4hes aina er\u00e4\u00e4t mustavalkoiset valokuvat. Niist\u00e4 toisessa kolme paksuihin takkeihin, housuihin ja saappaisiin pukeutunutta miest\u00e4 on kokoontunut pienen p\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rille. Toisessa kaksi miest\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 sel\u00e4ll\u00e4\u00e4n lankkulattialle kootuissa hein\u00e4kasoissa maaten kolmannen kiikaroidessa jotakin yl\u00e4puolellaan olevaa. Taidehistoriallisia tutkimusretki\u00e4 j\u00e4rjestettiin kahdeksan vuosina 1871\u20131902. … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Harvinaiset valokuvat dokumentoivat vanhan taiteen tutkimusta vuonna 1896<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":523,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-155","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/523"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=155"}],"version-history":[{"count":16,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":191,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/155\/revisions\/191"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=155"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=155"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=155"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}