{"id":123,"date":"2022-09-12T12:34:14","date_gmt":"2022-09-12T12:34:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/?p=123"},"modified":"2022-09-13T07:41:26","modified_gmt":"2022-09-13T07:41:26","slug":"sitruunasta-kupurasolkeen-maria-wardhin-muotokuva-ruotsin-suurvaltakauden-muinaistieteen-ytimessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/2022\/09\/12\/sitruunasta-kupurasolkeen-maria-wardhin-muotokuva-ruotsin-suurvaltakauden-muinaistieteen-ytimessa\/","title":{"rendered":"Sitruunasta kupurasolkeen \u2013 Maria W\u00e4rdhin muotokuva Ruotsin suurvaltakauden muinaistieteen ytimess\u00e4"},"content":{"rendered":"

Tutut, moneen kertaan taidehistoriallisessa kirjallisuudessa k\u00e4sitellyt kohteet voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, kun niit\u00e4 katsoo avoimin mielin. Sellaiseksi osoittautuu Suomen kansallismuseon
\nuudessakin perusn\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4 oleva Maria W\u00e4rdhin (1659\u20131732) muotokuva (H4549:2). Korkearesoluutioinen kuva on julkaistu finna.fi -hakupalvelussa<\/a>. Rouvan k\u00e4dess\u00e4 oleva soikea esine on tulkittu sitruunaksi. On kuitenkin syyt\u00e4 ter\u00e4st\u00e4\u00e4 katsetta \u2013 tai n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteell\u00e4 suurentaa yksityiskohtaa. Puhdistettu maalaus paljastaa entist\u00e4 paremmin yksityiskohtiaan. Kyseess\u00e4h\u00e4n on pronssista valmistettu kupurasolki!<\/p>\n

\"\"
Portr\u00e4tt av Maria Henriksdotter W\u00e4rdh. 1686.
Nationalmuseum<\/figcaption><\/figure>\n

Muinaisaikainen pronssikoru<\/strong> ei ole mik\u00e4 tahansa esine 1600-luvun lopun maalauksessa. T\u00e4llaisista muinaisista metalliesineist\u00e4 oli tullut ajankohtaisia ja t\u00e4rkeit\u00e4 historiallisia j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kun muotokuva maalattiin vuonna 1686. L\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 piti ilmoittaa pari vuotta aikaisemmin annetun plakaatin mukaan viranomaisille. Kruunulla oli oikeus lunastaa muinaisj\u00e4\u00e4nteet valtiolle.<\/p>\n

Kupurasolki avaa n\u00e4k\u00f6kulman niin ajan aatteisiin ja aineelliseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n kuin henkil\u00f6ihin ja paikkaankin. Solki oli todenn\u00e4k\u00f6isesti per\u00e4isin Kustavin saaristosta. Marian W\u00e4rdhin puoliso Michael Brunl\u00f6f toimi Kustavissa Taivassalon seurakuntaan kuuluneiden Vartsalan ja Pyh\u00e4n Jaakobin kappelin kappalaisena. Suurvallan historian poliittinen merkitys oli iskostettu osaksi nuoren kappalaisen maailmankuvaa Turun yliopistossa, jossa h\u00e4n oli aloittanut opintonsa vuonna 1670.<\/p>\n

Ajan aatteita<\/strong> ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4\u00e4 kappalaistakin t\u00e4rke\u00e4mpi henkil\u00f6 muinaisesineiden kannalta oli todenn\u00e4k\u00f6isesti kuitenkin h\u00e4nen appensa: kruunun paikallinen virkamies, Henrik W\u00e4rdh. Maria-rouvan is\u00e4 toimi Ahvenanmaan kruununvoutina ja vastasi postimestarina siit\u00e4, ett\u00e4 niin virallinen kuin yksityinenkin posti p\u00e4\u00e4tyi asiallisesti perille Suurta Postitiet\u00e4 pitkin. Reitti kulki Ahvenanmaalta Turkuun Kustavin saariston kautta. Kruununvoutina h\u00e4n oli hyvin perill\u00e4 hallinnon tuoreimmista m\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 juuri toimelias W\u00e4rdh oli
\nottanut asiakseen selvitt\u00e4\u00e4 saaristolaisten muinaisl\u00f6yt\u00f6j\u00e4. H\u00e4nelt\u00e4 ei tunnetusti puuttunut tarmoa ajaa omikseen ottamiaan asioita, mik\u00e4 n\u00e4kyi esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen aloitteestaan ja h\u00e4nen ylh\u00e4isten patronustensa Jakob Flemingin ja Henrik Hornin suosiolla ja lahjoituksin rakennettiin Suomen vanhin ristikirkko, Kustavin Pyh\u00e4n Jaakobin kappeli. Kirkon kiinnostavia vaiheita ovat valottaneet Panu Savolainen ja Outi Hupaniittu. Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin s\u00e4ilynyt ristikirkko \u2013 Lastuja Suomen historiasta (utu.fi)<\/a><\/p>\n

Maalauksen muut ainekset<\/strong> ovat 1600-luvun malligrafiikan vakiinnuttamia. T\u00e4llaisia muotokuvia konterfeijarit, muotokuvamaalaukseen erikoistuneet maalarit ja tavalliset k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismaalarit valmistivat aatelis-, pappis- ja virkamiesperheiden tilauksesta. Maria-rouvaa esitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 maalauksessa p\u00f6yd\u00e4lle asetettu pieni rukouskirja oli naismuotokuvissa suosittu hurskautta ja kunniallisuutta merkitsev\u00e4 tunnusesine. Vasemman, kupurasolkea pitelev\u00e4n k\u00e4den viehko liike, jolla rouva kannattelee k\u00e4sivarrellaan mustan p\u00e4\u00e4llyspuvun helmaa, esiintyi esimerkiksi englantilaisissa pukukuvissa jo 1640-luvulta. Kuvaustapa jatkui viel\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 edustusmuotokuvissa samoin kuin kuvattua hahmoa kehyst\u00e4vien muhkeasti laskostettujen kultakirjontaisten verhojen suosiokin.<\/p>\n

On ep\u00e4selv\u00e4\u00e4, kuka<\/strong> Kustavin kappalaispappilan pariskunnan ikuistanut maalari oli. Tekij\u00f6it\u00e4 nime\u00e4m\u00e4\u00e4n pyrkinyt pioneerikauden suomalainen taidehistoria yritti l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parimuotokuvien maalarille nimen ja muuta tuotantoa. Taidehistorioitsija K. K. Meinander\u00ad\u00ad
\nattributoi 1930-luvulla tekij\u00e4ksi Pohjanlahden molemmin puolin toimineen Dietrich M\u00f6llerumin. Oliko maalari kuitenkin joku muu, ehk\u00e4 per\u00e4ti tukholmalaisen hovimaalari Ehrenstrahlin verstaan yhteydess\u00e4 lyhyen aikaa toimineessa Martin Hannibalin akatemiassa oppia saanut henkil\u00f6, j\u00e4\u00e4 vaille vastausta signeerauksen ja l\u00e4hteiden puutteessa. Koulussa oli opetettu piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n niin el\u00e4v\u00e4\u00e4 mallia kuin kopioimaan piirroksia ja Maria-rouvan muotokuvan kaltaisia gravyyrej\u00e4kin. Oppilaat kopioivat mallioppimisena my\u00f6s verstaan johtajan Ehrenstahlin ja opettajansa Hannibalin maalauksia.<\/p>\n

Erityiseksi ja poliittisesti ajankohtaiseksi Maria-rouvan muotokuvan tekee h\u00e4nen k\u00e4dess\u00e4\u00e4n pitelem\u00e4 kupurasolki. Se oli maalausajankohtanaan Ruotsin suurvallan pitk\u00e4st\u00e4 ja kunniakkaasta historiasta kertova todiste. Kupurasoljen esittely muotokuvassa yhdist\u00e4\u00e4 paikallishistoriallisesti saariston asutuskulttuurin varhaisvaiheet ja kruununvoudin tytt\u00e4ren pienen inhimillisen el\u00e4m\u00e4n osaksi Ruotsin modernisoitumiskehityst\u00e4. Byrokratisoitumisen seurauksena muinaismuistohallinnollekin oli luotu rakenteita. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 historiatietoisuus nosti esiin sek\u00e4 arvokkaita muistoja menneisyydest\u00e4 ett\u00e4 motivoi yksityisi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 maalauttamaan itsest\u00e4\u00e4n muotokuvia muistoksi j\u00e4lkipolville.<\/p>\n

Hanna Pirinen<\/strong><\/p>\n

FT, dosentti, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tutut, moneen kertaan taidehistoriallisessa kirjallisuudessa k\u00e4sitellyt kohteet voivat yll\u00e4tt\u00e4\u00e4, kun niit\u00e4 katsoo avoimin mielin. Sellaiseksi osoittautuu Suomen kansallismuseon uudessakin perusn\u00e4yttelyss\u00e4 esill\u00e4 oleva Maria W\u00e4rdhin (1659\u20131732) muotokuva (H4549:2). Korkearesoluutioinen kuva on julkaistu finna.fi -hakupalvelussa. Rouvan k\u00e4dess\u00e4 oleva soikea esine on tulkittu sitruunaksi. On kuitenkin syyt\u00e4 ter\u00e4st\u00e4\u00e4 katsetta \u2013 tai n\u00e4ytt\u00f6p\u00e4\u00e4tteell\u00e4 suurentaa yksityiskohtaa. Puhdistettu maalaus paljastaa entist\u00e4 … Forts\u00e4tt l\u00e4sa Sitruunasta kupurasolkeen \u2013 Maria W\u00e4rdhin muotokuva Ruotsin suurvaltakauden muinaistieteen ytimess\u00e4<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":523,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-123","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/users\/523"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=123"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":135,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/123\/revisions\/135"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=123"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=123"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs2.abo.fi\/fikon\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=123"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}