Herodes Suuri oli kuuluisa rakennusprojekteistaan. Hän rakennutti temppeleitä, hippodromeja ja amfiteattereita ympäri roomalaista maailmaa. Siinä missä nämä ja monet muut hankkeet näyttäytyivät juutalaisessa uskonnollisessa katsannossa turhina tai jopa jumalattomina, Herodeksen projekteihin myös kuuluneeseen Jerusalemin temppelin uudistamiseen suhtauduttiin toisin. Oikeastaan sanat uudistaminen tai renovointi antavat asiasta hieman väärän kuvan. Kyseessä oli myös hyvin mittava temppelialueen laajennustyö. Varsinaisen pyhäkön mitat olivat mitä olivat, säädetyt juutalaisten pyhässä laissa Toorassa, mutta pyhäkköä ympäröivän alueen ja sen rakennukset Herodes loi aivan uudestaan, ei säästellyt visiossa eikä kuluissa. Kun rakennustyö aikanaan valmistui, sitä tuntuivat ihailevan lähes kaikki. Juutalaisetkin ottivat sen laajasti kiitollisina vastaan.
Myös Herodes itse suhtautui temppeliprojektiin eri tavalla kuin muihin töihinsä kuten vaikkapa Caesarea Maritiman rakentamiseen. Herodes pyrki jo valmisteluissa varmistamaan, että uskonnollinen rakennus tehtäisiin uskonnon vaatimalla tavalla. Hän mm. koulutti ison osan papistoa rakennusmiehiksi. Näin eivät väärät ts. epäsakraalit kädet pääsisi koskemaan temppeliin, ja uskonnolliset tekijät tulisivat muutenkin paremmin huomioiduiksi. Ellei muuta, tämä ja monet muut valmistavat toimenpiteet rauhoittivat kansaa.
Temppelin uudistyön eri vaiheissa, suunnittelussa, rakentamisen valmisteluissa, itse toteutuksessa sekä käyttöön vihkimisessä, Herodes antoi kannanottoja, joissa viittasi Babylonin vankeudesta palanneiden isien aiempaan työhön. ”Isiin” lukeutuivat mm. käskynhaltija Serubbabel (”Babylonin vesa”), ylipappi Joosua (arameaksi Jeshua) sekä profeetta Haggai, jotka aikoinaan rakensivat temppelin uudelleen Salomonin rakennuksen tuhouduttua. Herodeksen lausunnoissa ja puheissa vilahtaa useampaankin kertaan se tosiasia, etteivät ko. isät pystyneet toteuttamaan temppeliä aivan sellaisena, miksi se Toorassa kuvataan ja minkälaiset mitat sillä olisi pitänyt olla. Se esimerkiksi jäi liian matalaksi. Nyt Herodes paikkaisi tämän puutteen, josta isiä ei tietenkään voi sinänsä syyttää, vaan syy oli silloisissa olosuhteissa, kuten asia diplomaattisesti ilmaistiin.
Haggai ja muut profeetat kertovatkin, että silloin rakennetun uuden temppelin vaatimattomuus herätti pettymystä. Haggailta tunnetaan merkityksellinen profetia tulevasta päivästä, jolloin uuden temppelin kunnia olisi ensimmäisen kunniaa suurempi (tai tämän uuden temppelin myöhemmin tulevasta kunniasta, joka olisi suurempi kuin silloisessa nykyhetkessä).
Tämän temppelin loisto on oleva suurempi kuin entisen. (Hag. 2:9; KR 1992)
Tämän temppelin myöhempi kunnia on oleva suurempi kuin aikaisempi. (Hag. 2:9; KR 1933)
Kumpikin käännös puoltaa paikkaansa.
Profetia ei unohtunut seuraavilta sukupolvilta. Tobitin kirjassa ennustetaan, että ”Jerusalem rakennetaan täyteen loistoonsa ja Jumalan temppeli pystytetään sinne sen mukaisesti kuin profeetat ovat ilmoittaneet” (Tob. 14:5). Benjaminin testamentissa todetaan: ”Myöhempi temppeli tulee olemaan aikaisempaa loistokkaampi” (T. Ben. 9:2). Aadamin ja Eevan elämä -nimisessä teoksessa taas luvataan: ”He rakentavan jälleen Jumalan huoneen, ja jälkimmäisestä Jumalan huoneesta tulee korkeampi kuin ennen (/ jälkimmäistä Jumalan huonetta ylistetään enemmän kuin ennen).” Lisäksi Sibyllan oraakkelien kirjassa 3 (jonka mm. Collins ja Chester ajoittavat toiselle vuosisadalle eKr.) on seuraava ajatusta herättävä teksti:
Sen jälkeen Taivaan Jumala lähettää kuninkaan, joka tuomitsee kaikki ihmiset verellä ja tulella. Nousee kuninkaallinen suku, joka ei koskaan lankea. Tässä aikojen kierrossa sillä on oleva herruus, ja he rakentavat uudelleen Jumalan temppelin. … Silloin temppeli on taas oleva sellainen kuin se oli ennen. (Sib. or. 3:286-290, 294)
Oraakkeli on mahdollisesti aikoinaan koskenut makkabilaisia (Nolland), joiden suku hallitsi Israelissa Juudas Makkabilaisesta alkaen. Monet asiat siinä kuitenkin sopivat myös Herodekseen ja Herodeksen sukuun. Mitäköhän Herodes ajatteli itsestään, jos luki sen? Tai mitä hän ajatteli Haggain ja muiden profeettojen sanoista, joihin hän, kuten totesimme, ilmeisesti viittasi temppelin rakentamisprojektin eri yhteyksissä? Hän korosti haluavansa nyt tehdä temppelistä ”sellaisen, kuin se oli ennen ollut”, tarkoittaen ensimmäistä temppeliä, jonka korkuiseksi Serubbabelin ja muiden rakennus ei koskaan yltänyt. Serubbabelia olivat temppelin rakentajat silloin katsoneet odottavin silmin. Monet olivat nähneet hänessä potentiaalia messiaaksi, ja esimerkiksi Haggai esittää hänestä varsin suuria visioita.
Luulen, että Herodes halusi käyttää tilaisuutta hyväkseen ja antaa ymmärtää, että nuo profetiat nyt, tänä päivänä, kävivät toteen hänen rakennustyössään – ja myös hänessä itsessään! Herodeksen erään temppeliä koskeneen puheen (Ant. 15:387) voidaan nimittäin nähdä mukailevan läheisesti Haggain kuvausta Serubbabelista:
Taivas ja maa myllerryksissä, sitten rauha ”tässä paikassa” = temppelissä (Hag. 2:6, 9)
→ Ant.: Herodes on tuonut rauhan.
Kansat myllerryksessä, maailman aarteita tuodaan temppeliin (Hag. 2:7-8)
→ Ant.: Roomalaiset suostuvat Herodeksen hallintoon; vaurauden ajat koittavat hänen hallitessaan.
Jälkimmäisen rakennuksen myöhempi kunnia (Hag. 2:9a)
→ Ant.: Herod paikkaa rakennuksen puutteet ja täyttää isien työn.
Messias nousee (Hag. 2:21-23; vrt. 2:21 b = 2:6)
→ Ant.: Herod itse?
Tekstejä voidaan myös verrata jakeisiin Mark. 13:1-2; Hag. 2:15.