Ihmisten poliittisen käyttäytymisen, osallistumisen ja ajattelun ymmärtäminen on tärkeä osa etenkin demokraattisten yhteiskuntien tutkimusta. Alan tutkimuksen tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi äänestyskäyttäytyminen, puoluesamastuminen, arvot ja ideologiat ja poliittisten asenteiden kehittyminen. Taustalla ovat usein psykologiset selitysmallit tai selitysmallit, jotka korostavat joko yksilön rationaalisuutta tai yhteiskuntaluokkaa. Tavoitteena on ymmärrys siitä, mitkä yksilötason vaikuttimet tai kontekstuaaliset tekijät vaikuttavat ihmisten ja/tai ryhmien poliittiseen toimintaan.
Tässä työryhmässä käsitellään ensisijaisesti empiirisiä tutkimuksia, jotka, laajasti ymmärrettynä, käsittelevät poliittista käyttäytymistä. Tutkimuskohteena voivat olla kansalaisten lisäksi myös poliittiset päättäjät tai muut yhteiskunnan kannalta oleelliset ryhmät. Erityisen toivottavia ovat tutkimukset, jotka käsittelevät demokratian tulevaisuuden edellytyksiä kansalaisnäkökulmasta. Työryhmässä voi lisäksi esittää poliittisen käyttäytymisen tutkimuksen metodologiaa koskevia tutkimuksia, kuten survey-metodiikkaan tai kokeelliseen tutkimukseen liittyviä papereita.
Työryhmässä esitettävät paperit voivat olla kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Esityksissä ja keskusteluissa käytettävä kieli valitaan joustavasti, työryhmään osallistuvien toiveiden ja tilanteen mukaan. Ehdotukset esitettäviksi papereiksi lähetetään työryhmän molemmille vetäjille.
Lauri Rapeli (lauri.rapeli@abo.fi) & Albert Weckman (albert.weckman@abo.fi)
Institutet för samhällsforskning, Åbo Akademi
Paperit
The Importance of Being Represented: Age and Gender as Determinants of Candidate Choice.
Theodora Järvi, University of Helsinki, theodora.jarvi@helsinki.fi Josefina Sipinen, University of Tampere Peter Söderlund, Åbo Akademi University Åsa von Schoultz, University of Helsinki
A central argument in the study of representation and voting is that descriptive representation is important for democracy by enhancing political responsiveness (Banducci et al. 2004), participation (Broockman 2014) and the willingness to accept political decisions (Arnesen & Peters 2018). The mechanism behind these effects is theorized to be substantive representation, i.e. that voters’ personal and/or group-level interests are best promoted in the decision-making when they are represented by someone who resembles as themselves. Building on theories that assume a link between descriptive and substantive representation, this paper investigates the extent to which voters engage in resemblance voting. We are particularly interested in age and gender, as these two descriptive characteristics are easily identifiable traits, and hence are less demanding for voters to apply when choosing their candidates among a multitude of options. Further, we are especially interested in the candidate choice of female as well as young (and senior) voters who are traditionally underrepresented in politics. An awareness of being underrepresented may enhance a desire for descriptive representation as means for improving the group’s social standing, which is a motivation unrelated to substantive representation (Mansbridge 1999). The study is situated in the Finnish OLPR system with mandatory preference voting. It uses reported candidate choice from the Finnish National Election Studies in 2019 and 2011, combined with candidate registry data to match voters with candidates. This pooled data enables us to establish new, more precise links between voter and candidate traits and provide answers to who votes for whom.
The meaning and measurement of ”Democratic Egalitarianism”
Ran Goren (ran.goren@abo.fi)
In the research on political behavior, public opinion surveying is arguably one of the most popular methods. Particularly, public opinion surveys are often utilized to extract popular attitudes, preferences, and inclinations towards democracy as a political system. A major feature of democracy is its egalitarian essence, as according to multiple scholars democracy requires certain provisions which are distributed equally across the entire citizenry. Interestingly, despite the essentiality of egalitarian provisions, support for them is rarely studied within research on attitudes towards democracy. Moreover, so far there has not been an accepted framework to survey public attitudes to the equality necessary in a democracy, or ‘democratic egalitarianism’. Hence, this essay, which is a chapter of my doctoral monograph, explores a possible way to measure democratic egalitarianism. To do so, it starts with a rather comprehensive review of the meaning and theories of democratic equality. As suggested, democratic equality is comprised of multiple components which can vary across political units, and therefore is difficult to measure, by itself and in terms of public attitudes towards it. Nonetheless, a worthy attempt of measuring democratic equality is arguably performed through the democracy index of ”Varieties of Democracy” (V-Dem), in its sub-index of ‘Egalitarian Democracy’. Hence, it is argued that this sub-index can be utilized as a suitable basis for the development of an appropriate measurement of democratic egalitarianism. Moreover, this chapter specifically suggests a possible surveying tool of democratic egalitarianism, which is based on V-Dem’s Egalitarian Democracy framework. Ultimately, previous studies on the different factors which may shape democratic egalitarianism across different contexts are presented.
Suomalaisten luottamus uutismediaan ja siihen vaikuttavat tekijät
Minna Horowitz, minna.aslama@helsinki.fi Johanna Jääsaari, johanna.jaasaari@helsinki.fi Janne Matikainen, janne.matikainen@helsinki.fi Markus Ojala, markus.ojala@helsinki.fi Helsingin yliopisto
Tämä työpaperi tarkastelee suomalaisten luottamusta perinteiseen uutismediaan. Analysoimme suomalaisten luottamusta kotimaiseen uutismediaan ja journalismiin vuonna 2019 selvittäneen kyselytutkimuksen tuloksia sekä keväällä 2020 suoritetun täydentävän kyselyn tuloksia. Pyrimme syventämään ymmärrystä kansalaisten mediaan kohdistuvasta luottamuksesta ilmiönä tarkastelemalla sitä moniulotteisesti niin käsityksinä uutisjournalismin totuudenmukaisuudesta, riippumattomuudesta, tasapuolisuudesta kuin edustuksellisuudesta. Tutkimme sitä, miten kansalaiset luottavat journalistisiin käytäntöihin, sisältöihin ja teknologioihin journalismin kanavina sekä yksittäisiin uutismedioihin ja miten luottamus jakautuu sosio-demografisten tekijöiden sekä puoluekannan suhteen. Vaikka luottamus uutismediaan on kansainvälisesti verrattuna Suomessa korkealla tasolla, suomalaiset suhtautuvat uutismediaan kuitenkin suhteellisen kriittisesti ja kokevat, että medialla on paljon valtaa yhteiskunnassa. Medialla nähdään olevan suuri vaikutusvalta sekä kansalaisten poliittisiin mielipiteisiin että itse poliittisiin päätöksiin. Suomalaisten luottamus niin viranomaisiin, asiantuntijoihin kuin uutismediaan ja yksittäisiin perinteisiin uutislähteisiin oli erityisen suurta pandemiakeväänä 2020. Kevään kyselyyn vastaajista suurin osa katsoi, että tiedotusvälineet olivat auttaneet ymmärtämään pandemiaa. Televisio sekä uutismedioiden verkkopalvelut olivat tärkeimpiä uutislähteitä. Toisaalta joka neljäs vastaaja koki uutisvälineiden jakaneen melko paljon tai paljon harhaanjohtavaa tietoa koronakriisissä. Kevään kyselyssä korostui myös suomalaisten varautunut suhtautuminen sosiaaliseen mediaan uutislähteenä. Väärän tiedon leviämisessä nousi esiin erityisesti Facebookin ja verkon keskustelufoorumien rooli. Tutkimuksemme perusteella on nähtävissä eriytymistä kansalaisten näkemyksissä median luotettavuudesta paitsi iän, myös erityisesti puoluekannan mukaan. Perussuomalaisten kannattajien näkemykset median asemasta ja luottamuksesta mediaan kohtaan eroavat muista vastaajista. Tätä voidaan pitää yhtenä merkkinä eri väestöryhmien yhteiskunnallisten todellisuuksien erkaantumisesta.
The Day after the Referendum – A Study Assessing the Long-Term Effects on Political Attitudes of a Municipality-Level Referendum
Thomas Karv, postdoctoral researcher, Social Science Research Institute at Åbo Akademi University (Samforsk), thomas.karv@abo.fi Kim Backström, PhD Candidate, Social Science Research Institute at Åbo Akademi University (Samforsk), kim.backstrom@abo.fi
Public referendums are a widely used democratic innovation, continuously applied as a way of increasing the democratic legitimacy for a specific policy decision. In Finland, referendums have even become an integral part of the decision-making processes at the municipality level. Since it became possible to organize municipality-level referendums in the early 1990s, over 60 referendums have been conducted with most of them being about proposed municipality mergers. However, for many the use of these referendums is still considered pointless as they are only allowed to be consultative. Hence, the decision-makers can freely choose whether they follow or ignore the results of the referendum. Nevertheless, we still have very limited knowledge about what kind of effects a local referendum process has on the political attitudes of the participating citizens. The research purpose with this study is therefore to explore the effects of a local level referendum on public opinion. By utilizing suitable statistical methods, we seek too empirically assess the effects of a municipality-level referendum on various forms of political attitudes within a municipal context. We are thus interested in how a local referendum process affects public opinion towards local political representatives and processes, as well as the political efficacy and political trust on a more general level. Furthermore, we are explicitly interested in assessing to what extent it matters whether a citizen has been on the winning or on the losing side of the actual referendum issue. For this research purpose we have chosen to utilize unique survey data from Mustasaari, Finland (N 3133), collected by the authors in 2020, 18 months after a referendum about a proposed municipality merger was conducted. This provides us with a unique opportunity to provide answers to our research questions.
Decision-makers, advisers, or educable subjects? What policymaking elites think of citizen participation in a Nordic welfare state (abstract forthcoming)
Staffan Himmelroos, Univ. of Helsinki, staffan.himmelroos@helsinki.fi Vesa Koskimaa, Tampere University, vesa.koskimaa@tuni.fi Lauri Rapeli, Åbo Akademi, lauri.rapeli@abo.fi
Miles’ Law in Finnish Municipalities
Linnéa Henriksson, Åbo Akademi, linnea.henriksson@abo.fi